Mitäs tässä ritari ässä

Hei! Uskaltauduin vihdoinkin mennä kuvailemaan _yksin_ Khatmandun katuja, en tosin kovinkaan kauas kotoa. Olen aina suoraan sanottuna kuset housuissa, aina kun pitäisi tuonne tontin ulkopuolelle yksin mennä, vilkkaaseen nepalilaiseen liikenteeseen ja vilskeeseen, jota ei onnekseni nyt ollut. Ehkä se on vain minun harhaluulojani, mutta tunnen itseni aina todella pieneksi, keskellä sitä kaikkea. Toisaalta, onhan se ihan outoa ja uutta minullekin, enkä itse päästäisi pikkulasta sille temmeltämään.

Sain pari kuvaa tästä todellisuudesta, ja onneksi voin jakaa sen teidän kanssa turvallisesti linssin takaa. ;)

Pitäähän sitä vähän edustaakin :D

Kotipolku

Ensimmäiset päiväni Nepalissa

Namaste! Eipä ole mitään ihmeempiä tapahtunut ainakaan tähän mennessä. Olen tutustunut ympäristöön, viettänyt aikaa kotona tiineen koirani kanssa, että tällasta. Aika suuri muutos, vaikka olenkin jo aijemmin tutustunut ympäristöön. Käynyt uudessa koulussani, tutustunut maaseutuun ratsastusretkellä ja toki kaupunkiinkin (joka ei tosiaan ole mikään New York, Khatmandu siis) ihan takseista käsin..

Nyt olen siis vain nukkunut pitkään ja lepäillyt. Huomenna aamulla ratsastus kello 9.. ei parane mennä nukkumaan keskiyöllä, krröhöm. Ainiin ja se kampaajakin illemmalla.

Kotini esittely kestäisi hetkitovin, mutta antaa tuhansien sanojen puhua puolestaan. :) Tässä vähän kotia ja pihaa.

Tommonen se luola sitten on (pahoittelen kuvan laatua).

Sellaisia tunnelmia Khatmandussa.

Blogista matkailublogi?!

Näyttää siltä, että blogista on tulossa matkailu- ja kulttuuriblogi, kaiken tämän Nepal-hässäkän johdosta! Yritän olla muuttamatta tätä liikaa, mutta veikkaampa, että tämä blogi saisi sen aseman, ja tulen esittelemään elämää maailman toisella puolella.

Muutan siis Nepalin pääkaupunkiin, Khatmanduun 1,5 vuodeksi. Nyt olen lähdössä todella kriittisellä asenteella, mutta blogille näin on paras :D. Esittelen paikanpäällä ravintoloita, vaatekauppoja, katuja, kaupunkia, luontoa.. kaikkea! Tulen näyttämään kuvia paljon enemmän kuin ennen, ja ulkoasukin saa varmaan kyytiä.

Dragonfly ja syyskuun tuulet

Mooi! Tänään ei pää ihan toimi, mutta jonkinlainen postaus pitäisi saada aikaiseksi pitkästä aikaa. Koulukiireet ovat tuoneet niin kiireitä kuin roskiin kuuluvia koenumeroitakin. Pöytä täyttyy läksyvuoresta, jonka huippu on päivä päivältä korkeammalla. Opettajat vähintäänkin yhtä väsyneitä kuin minäkin (eli todella :D). Toiset aineet sujuvat kiitettävästi, toiset.. ei niinkään kiitettävästi. Koulunkaan ei pitäisi olla ainut asia, mitä minun elämässäni on, eikä toistaiseksi onneksi olekaan. Musiikki on ollut koulun jälkeen etusijalla ja onnekseni olen saanut uusia kipaleita ja edistynyt. Ratsastusharrastus on ollut antoisa ja talli on ollut paikka, jossa voin "paeta todellisuutta".

Mutta onneksi syksyssä on jotain positiivistakin. Nimittäin syntymäpäiväni on tämän viikon sunnuntaina. Toivoisin syntymäpäivälahjaksi IPod Nanoa, väitän uskovani, että jopa saisin sellaisen. Vanha mp3:seni on kai kastunut ja musiikki pätkii ja pahasti.

Dragonflyn Uff-fantasiat

Heissanssaa! Käytiin tossa eilen siskoni kanssa kaupungilla shoppailemassa. Minulla ei ollut pahemmin visioita, farkkutakki olisi ollu kiva ja farkkulegginsit vois ostaa. Muistin kuitenkin ne ihanat kengät sieltä sekönhänd-shopista ja päätin mennä katsomaan, vieläkö kengät olisivat siellä. Kyllä kiehui kun näin, ettei näitä löytynytkään sieltä, missä ne viimeksi näin. Löysin kuitenkin vastineeksi _melkein_ yhtä hienot, korolliset maihari-tyyliset kengät. Kenkien lisäksi ostin Indiskasta villa-mekko/-tunikan. En ole oikeastaan sen tyylistä vaatetta pitänytkään, on se kerta ensimmäinenkin.

Mekko ja ne kengät (tiedän, epätarkka kuva..)

Dragonfly rajojen ulkopuolella

Voi hyvä isä, kun olen ollut laiska, en ole kertakaikkiaan jaksanut kirjoittaa blogia. Tähän tulee muutos! Hässäkkääkin on ollut monenmoista, kun sain keväällä tietää, että muutetaan joululomalla ulkomaille, nimittäin Nepaliin. En nyt mitenkään hypi ilosta kun joudun eroon ystävistäni, eikä tämä maa mitenkään hehkeältä näyttänytkään.. Kuvia laitan joku päivä. Katotaan nyt miten toivun tästä shokista :D.
Kesä oli leppoisa, pääsin soittoleirille ja ratsastusleirille. Kävin myös mainitussa Nepalissa, joka sekin oli elämys omalla tavallaan. Ehdin myös onneksi olla kavereiden kanssa, lintsillä käytiin ja sen semmoista. Kesä kului nopeasti.
Tämä nyt oli tämmöinen eloonjäämis merkki, ehkä saan jossain vaiheessa vähän pitempää postausta aikaiseksi.

Dragonfly and her manga

Heissulivei taas! Mittari näytti tänään 17C, joten eikun ulos! Tänään kylillä oli Mosa herää, Tapanilan vuotuinen tapahtuma, missä torilla on kaiken maailman showta ja häppeninkiä ja tapanilalaiset pitää omia kirpputorejansa pihoillansa. Minun olisi pitänyt itsekin myydä vanhoja krääsiä, mutta jotenkin se vain jäi ja ne jäi huoneeseeni... Mosa heräästä tulee joka vuosi ostettua yhtä sun toista, oli se sitten tavaraa, vaatetta tai syötävää. Budjettini oli tällä kertaa vain kympin, mutta pärjäsin sillä ihan hyvin ja vähän rahaakin jäi. Tosin 25€ conversejen näkeminen tuotti tuskaa, jätti traumat :D. Pari tuntia katseltuani ja euroa käytettyäni löysin tarjouksen, jota en voinut jättää väliin. Kolme osaa Azumanga Daiohia vaivaisella neljällä eurolla. Vielä ne osat, joita en ole lukenut. Kipitin kotiin ja vielä ulos räpsimään pari keväistä valokuvaa ja nautin kauniista ja lämpimästä ilmasta.

The Dragonfly Is Going Crazy!

Moikkamoi taas! Nämä on näitä lyhyehköjä välipäivityksiä taas ennen kuin keksin jotain järkevää selostettavaa, kun sain ensimmäisen lukijanikin, enkä ihan turhaan tätä tee :D.

Tänään satoi taas lunta, saa luvan olla viimeinen kerta tänä keväänä, tai otan facebookin neuvosta vaarin ja alan tosissani syömään lunta - auttamaan kesää. Niinkuin jo blogia lukiessaan arvata saattaakin ja kyllä moni muukin, odotan kesää innolla. En vain JAKSA enään odottaa. Onneksi pääsen pian myymään vanhoja tavaroitani ja tienaamaan vähän rahaa kesävaatteita ja muutakin varten.

Eniten rahaa kuitenkin kuluu kaikkiin maailman keikkoihin (*vink vink*). Olin toissapäivänäkin japanilaisen bändin, LM.C:n keikalla Helsingin Tavastialla ystävieni kanssa ja olen ihan fiiliksissä vieläkin! Porukka oli mahtavaa, bändi tottakai mahtava ja saatiin vielä hyvät paikatkin!Jos vanhemmat millään suostuu sen kolmekymppiä maksamaan, menisin myös D=outin keikalle ensi kuussa.

Dragonfly tekee vaihteeksi ruokaakin

Hejsan! Sain tänään inspiraatiota tehdä tanskalaista omenapiirakkaa, kun luin mamin kodin kuvalehteä. En olekaan pitkään aikaan tehnyt mitään jälkiruokaa ja kiva saada tehtyä jotain erilaista pöytään. Omenapiirakkaa ei ole mitenkään vaikeaa tehdä tai mitään, voisin laittaa ohjeet tähän samaan, jos ketään kiinnostaisi.

Viime aikoina ei ole oikein tapahtunut mitään erikoista, paitsi se, että olen viimein tyytyväinen keskiarvooni. Kolmannen jakson raportissa loisti 9.0 keskiarvo, eikä tosiaan ole valittamista ainakaan verrattuna edellisiin keskiarvoihin. Voin vaan sanoa, että kyllä numerot nousi kummasti, vaikka kivemmat aineetkin toki vaikuttavat. Nyt pitäisi keskittyä enemmän tuohon viuluun, että pääsisin siirtymään seuraavaan orkesteriin.

Niin sitä omenapiirakkaa..

(4-5 annosta)

Omenaseos

1 kg happamia omenia

½ dl vettä

vaniljatanko tai 2 tl vaniljasokeria

2-3 dl sokeria

Muruseos

100-150 g voita

1 ½ dl sokeria

3 dl korppujauhoja

(10 macaron-keksiä)

Pinnalle

2-3 dl vaahtoutuvaa kermaa

(punaista viinimarjahyytelöä)

1. Kuori ja lohko omenat. Poista siemenkohdat.

2. Kuumenna vesi ja omenat kattilassa. Keitä kannen alla vaniljatangon kanssa noin 10 min, kunnes omenat alkavat soseutua. Sekoita joukkoon sokeri ja keitä vielä noin 5 min. Survo tarvittaessa sileämmäksi.

3. Anna jäähtyä ja poista vaniljatanko. Jos käytät vaniljasokeria, mausta vasta jäähtynyt sose sillä.

4. Kuumenna voi ja sokeri paistinpannussa ja sekoita joukkoon korppujauhot. Paista seos rapeaksi, kokoajan sekoittaen. Varo, seos palaa helposti!

5. Vaahdota kerma.

6. Kokoa jälkiruoka. Tee korppujauhokerroksia yksi tai enemmän. Lusikoi kulhoon omenasosetta. Laita päälle korppujauhoseosta ja halutessasi murennetut keksit. Päälle omenasosetta. Jälkkäri tarjotaan lasikulhosta, jotta sen kerrokset näkyvät. Yhtälailla sen voi tarjoilla annoskolhoista.

7. Levitä lopuksi pinnalle vatkattu kerma ja koristele pinta halutessasi punaisilla hyytelönokareilla.

shopaholic dragonfly

Heipä hei, viime bloggaukseni oli vuonna nakki ja perunamuusi ja sekin vain jotain random avautumisia, niin päätin tehdä päivityksen nyt. Eli kolme ystävääni oli meillä viime yön, ja katsoimme illalla sen kauhuleffan (ihme ja kumma kauhuleffan...) Strangersin, ja oli ihan..no ok, vaikkei kovinkaan pelottava. Sen ansiosta uskalsimme vielä tehdä muutakin, kuin piiloutua peiton alle ja toivoa, ettei maskipäinen nainen tulisi puukottamaan meitä.

Olimme ottaneet epäonnistuneita kuvia toisistamme ja uhkailleet laittavamme ne facebookkiin, ja muuta tällaista jota me pidämme hauskana, muut ehkä ei. Enimmäkseen me kuitenkin vain datailimme ja tällaista. Hauskaa kuitenkin oli koko eilinen, sitä ei voida kiistää.

Sitten itseasiaan. Ostin tänään ihanan pinnin ja farkkulegginsit ja haluaisin jakaa tämän riemun kanssanne. Otin siis pari kuvaa näistä kaunokaisista...

Nämä lekkinssit H&M, tais olla sen 15€.

Tätä pinniä olen kuolannut jo pitkään ja sain napattua viimeisen itiksen Cyber Shopin sulkapinnin. Jeee!

Dragonfly kiittää ja kumartaa, on aika lähteä.

Sunshine and dragonfly

Ähh, kaipaan kesää! Katselin tässä tietokoneellani olevia kesäisiä maisemakuvia ja kärsin. Kaipaan lämpöä ja aurinkoa. Kaikki ne ratsastusleirit, uinnit, kaverien kanssa olo... ahh.

En nyt keksi mitään parempaa, tämä oli tällainen väli-päivitys, mutta lisää on tulossa :).

paranormal dragonfly

Hellou! Menimme tässä koulun jälkeen yhdeksän tyypin porukassa kaverilleni pelaamaan spiritismiä. Otimme palan leivinpaperia, kirjoitimme siihen kirjaimet, laitoimme pari kynttilää palamaan, valot pois ja sormet lasiin. Kokemus oli mielenkiintoinen, vaikkakin hyvin pelottava. Kysyimme ensin "Onko täällä henkiä?" ja saimme vastaukseksi kyllä. Sen jälkeen kysyimme hengen laatua, hyvä vai paha jne. ja pahahan se oli. Siinä vaiheessa alkoi toden teolla pelottaa. Kukaan ei tietenkään myöntänyt siirtävänsä lasia. Seuraavaksi kysyimme lupaa lähteä, koska minun ja ystäväni oli lähdettävä. Luojan kiitos saimme lähteä. Tämä kuitenkin edellytti sitä, että minun ja ystäväni on pelattava spiritismiä uudestaan. Itse olen agnostikko ja silmissäni tämä kaikki tuntui kuitenkin uskomattomalta, vaikka en sitä kuitenkaan kieltäisi. Lähdettyämme ystäväni kanssa muut polttivat laudan ja kokeilivat vielä uudestaan. Nyt illalla olo on omituisen virkeä, joka varmasti johtuu pelästyksestäni. Varmasti ajattelette, että keksin koko lasin liikkumisen päästäni, mutta uskotte tai ette, siinä se lasi liikkui. En kuitenkaan suosittele kokeilemaan, jos pelkäätte kaikkea tällaista. Siitä voi saada elinikäiset traumat!

Ice dragonfly

Otin tässä kuvia talvimaisemista ja laitan tähän vähän bloginvirkistystä. Ulkona mittari näyttää -15 C ja tuntuu, että sisälläkin saisi olla lämpimämpi. Onneksi liviltä tule Ellen DeGeneres Show, pelastaa päiväni. Olen auttamaton Degeneresholisti :D. Parasta viihdettä mitä tvstä löytyy.

Eikä, huomenna on maanantai... ei millään huvittaisi mennä kouluun. Onneksi saan sentään nukkua pitkään. Koulu alkaa vasta kymmeneltä. Pitäisi vielä tsempata tässä jaksossa. Edellinen ei mennyt ihan niinkuin piti. Ei varsinkaan biologia tai kemia. No biologian opettaja ei nyt ihan pidäkkään minusta :D.

Mutta teen pian ihan niitä kunnon päivityksiä, kun on jotain mistä kirjoittaa. No mutta mro, taidan tästä lähteä.

P.S. Mistä aineesta sinä et pidä?

Wings of the dragonfly...

Heips! Tämä taitaakin olla ensimmäinen tekstini mihinkään blogiin. Selostan siis vähän itsestäni ja menen sitten koisimaan.

Olen aivan tavallinen 13-vuotias tyttö.. tai tavallinen ja tavallinen. Kuitenkin seitsemättä luokkaa käyvä nuori joka yrittää selviytyä tästä maailman harmaudesta ja kylmyydestä. Soitan viulua ja koululuokallani on musiikkipainotus. Muita harrastuksia minulla on kuvataide ja aloitin juuri vakituisen ratsastuksenkin, niin ja tietenkin dataus, jos sitä voi enää harrastukseksi sanoa, jopa elämäntavaksi. Pukeutumis tyylini on aivan oma jossa toki näkyy vähän muiden tyylien vivahteita, esimerkiksi japanirokkari, rokkari, hämy (kyseinen tyyli on vähän kauempaa, ehkä 70-luvulta) ja sitten ihan sitä peruskamaa.

Ehkä yksi suurimmista muutoksista elämäni aikana oli se, kun me ollessani 4-vuotias muutettiin Afrikkaan. Muutimme Etelä Afrikan vieressä olevaan pikkuvaltioon, Swazimaahan. Muutos oli todella suuri. Ilmasto, ympäristö muutenkin, ihmiset, kieli... Tästä rakkaasta yleismaailmallisesta kielestä, englannista tuli kertaheitolla 4-vuotiaan suomalaistytön elinkeino, se oli ehkä suurin shokki. Asuimme afrikassa vain 2 vuotta, mutta opin sieltä paljon. Tosin mieleenpainuvinta oli varmaankin se kun ostimme kaksi kania, uroksen ja naaraan. Ensin poikasia oli pari, sitten kahdeksan ja pian kaneja oli yhteensä 27 :D. En valehtele. No, kuusivuotiaana muutimme takaisin Suomeen koulun alun takia.

Asun hesassa sijaitsevassa pikkukylässä Tapanilassa. Alue on täynnä pieniä vanhoja omakotitaloja (vanhasta oma kotini on poikkeus). Perheeseeni kuuluu vanhemmat, veli ja sisko. Kotoa löytyy myös venäjän kääpiöhamsteri. Oma huoneeni on tällainen, no vähän lössähtänyt siivoojan painajainen. Lattian päällä ohut vaatekerros, sänky ei ole koskaan pedattu ja pöydällä tavarat sikin sokin. Toivottavasti jaksan siivota tämän viikonloppuna..